Elämänilo alkaa siitä, että osaamme olla kiitollisia pienistä asioista ja siitä mitä meillä jo on. Monet meistä ovat kadottaneet elämänilonsa ainakin osittain tai jopa kokonaan ja sitä yritetään löytää keinotekoisilla tunnetiloilla, joita saamme alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksesta. Elämäniloa voi alkaa "kasvattamaan" uudelleen kun löytää ensin pieniä asioita, jotka tekevät meidät iloseksi. Negatiivisuus myrkyttää elämäniloa. Nykyään vain negatiiviset uutiset täyttävät television ja lehdet iloiset uutiset jäävät usein toiselle sijalle. On turha odottaa lottovoittoa, jotta saisit elämäniloa. Olet jo saanut lottovoiton elämääsi niin monella tavalla, mutta et ehkä ajattele sitä samalla tavalla kuin minä ja monet muut. (No niin nyt taas takaisin kirjoittamaan, äsken nimittäin tuli hyvä kappale soittimestani ja piti hypätä ylös ja tanssia sen tahdissa, tämä on osa sitä, pientä mistä voimme ammentaa iloa. Hurja villi hetki tanssien ja energiat kulkee taas.)
Olen asunut noin 10 vuotta Etelä-Afrikassa ja nämä vuodet ovat opettaneet minulle todella paljon. Usein jo lomamatkan jälkeen huomaamme miten asiat "meillä" on paremmin kuin muualla, mutta vuodet Afrikassa opetti minulle paljon elämästä niinkuin kuolemastakin. Monet asiat ja tapahtumat siellä olivat paljon vaikeimpia, mutta silti näiden vuosien aikana löysin uutta ulottuvuutta elämääni. Eikä sinun tarvi muuttaa Afrikkaan tai muuallekaan, jotta löytäisit sen.
Eilinen on mennyttä, huominen on tulevaisuutta, elä tässä hetkessä ja nyt. Elä ja koe asioita vahvasti, joka hetki, ole kiitollinen sille mitä sinulla on nyt.
Emme osaa aina olla kiitollisia asioista, vaan tunnemme, että ne kuuluvat automaattisesti elämäämme.
Elämäni ei aina ole ollut helppoa ja vakavissakin tai jopa dramaattisissa tilanteissa olen halunut löytää jonkun positiivisen kipinän, joka antaa uutta pontta ja miten lähteä eteenpäin.
Jokainen meistä on varmaan joskus menettänyt rakkaan omaisen tai ystävän ja suru vie aikaansa, mutta jos annamme surulle liian suuren otteen emmekä nää positiivisia asioita, joita ympärillämme todellakin tapahtuu joka hetki, hukutamme kaiken yhdelle asianalle vaikka, meillä todellakin on henkinen mahdollisuus katsoa yli surun ja löytää surustakin pieni kipinä, joka auttaa jatkamaan eteenpäin.
Monet meistä ovat ainaisia valittajia, koskaan ei mikään tunnu olevan hyvin: saamme kuitenkin olla onnellisia, että asumme maassa, jossa hallitsee demokratia. Meille kotiin tulee juoksevaa vettä, mikä on vielä lämmintä jos niin haluamme ja kaiken lisäksi se on juomakelpoista. Meillä on hyvät sairaalat ja ammattinsa osaava henkilökunta, vaikka niin monet ajattelevatkin toisin. Lapsillamme on korkeluokkainen ja ilmainen koulunkäynti. Sosiaalinen turva, vaikka monet eivät tunnu sen toimivan tarpeeksi hyvin ja on tietenkin verot, mutta niistäkin saamme jotakin takaisin palvelujen muodossa. Ja meillä on vielä hyvinkin turvallista, emme joudu joka hetki pitämään siitä onko kotisi ovet lukossa kun olet kotona tai onko autosi ovet lukittu kun ajat sitä, nukut yösi jotakuinkin rauhallisesti ilman, että kuuntelet jokaisen äänen joka tulee asuntosi ulkopuolelta.
Tässä kohtaa on hyvä kertoa miksi ajattelen näin: kuten kerroin olen asunut noin kymmenen vuotta Etelä-Afrikassa. Olen kokenut maan huippuhetken, jolloin se vuonna -94 astui demokratian tielle. Tämä maa on opettanut minulle anteeksiannon, miten katsoa eteenpäin ja mutta silti unohtamatta menneisyyttä.
Tämä maa opetti minulle antamisen ilon, mitään ei tarvitse heittää pois aina sille löytyy joku, joka on tarpeessa. Surullisista hetkistä, kuten työtovereiden menehtyminen aidsiin tai väkivaltaisessa hyökkäyksessä. Näitä henkilöitä muistelemme lämmöllä vaikka he olivat vain hetken kanssamme. Olen saanut nauttia hyvästä sairaalahoidosta, koska minulla on ollut varaa maksaa terveysvakuutus ja sen tuomasta etuoikeudesta hyvään palveluun. Olen maksanut veroja ja ainoa etu siitä on ollut, että olen saanut tehdä kahdesta lapsestani verovähennyksen 12 Randia/lapsi eli noin 1,2 euroa/vuosi, muita etuisuuksia ei ole, lasten koulunkäynti on maksullista, ei kouluruokailua, ei terveyshuoltoa.
Kotonani olen joutunut elämään lukkojen ja kalteireiden takana. En voinut kävellä jokapaikassa.
Silti tämä maa ei jättänyt minua kylmäksi vaan päin vastoin, tämä maa on antanut minulle paljon, kulttuurin, ilmaston, ihmisten, luonnon ja henkisyyden merkeissä, jonka avulla olen pystynyt ammentamaan todella paljon elämäniloa. Uudet kokemukset avarsivat elämänkatsomustani ja löysin sieltä sen kaiken mikä minulle on tänäpäivänä tärkeää. Ja olen todella kiitollinen, näistä oppivuosista.
Tässä asioita, joista olen ollut kiitollinen tänään ja mitkä lisäävät elämäniloani:
- aamuinen meditaatio
- lämmin suihku mukavan musiikin tahdissa
- kahvihetki ja juttutuokio rakkaan ystäväni kanssa Skypen kautta Etelä-Afrikkaan
- keskustelu tyttäreni kanssa Skotlantiin (olen todella kiitollinen henkilöille, jotka ovat luoneet Skypen)
- sateesta, joka toi kosteutta kuivaan metsään ja antoi minulle mahdollisuuden tanssia terassilla sateessa
- ystävän puhelinsoitosta ja huomiseksi sovitusta tapaamisesta
- työstä jota saan tehdä
- hyvästä energiasta, jota pystyn jakamaan muille
- perheestäni ja ystävistäni, joita voin rakastaa ja jotka rakastavat minua
- astianpesukoneesta
- tunteesta, että saan olla oma itseni
- tunteesta, että olen oppinut olemaan täysin rehellinen itselleni
- mukavista tekstiviesteistä
- musiikista, joka vie minut mukanaan
- taidoista, joita minulla on
- suomalaisesta savukalasta
- olen, jopa kiitollinen vatsavaivoistani, sillä ne ovat opettaneet minut syömään terveellisemmin ja siten voimaan paremmin
- kauniista maisemasta kun katson ikkunasta ulos
- metsän tuoksusta sateen jälkeen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti