Geeneistä puhutaan nykyään paljon ja monelta kantilta. Emme kuitenkaan voi elää siinä valossa, että meillä on hyvät tai huonot geenit, jotka ovat tulleet perintönä. Tärkeintä on, että pidämme itsestämme hyvää huolta kaikin tavoin, syömällä terveellisesti, liikkumalla tarpeeksi, vähentämällä stressiä ja lisäämällä onnellisuutta ja elämäniloa. Näillä eväillä ainakin voisimme yrittää elää satavuotiaaksi. Kaikenlisäksi, jos olet saanut hyvät pitkäniän geenit ja pystyt elämään aktiivista elämää loppupäivillesi asti niin mikäs ettei...
Pitkän iän geeniä ei ole olemassa. Uuden tutkimuksen mukaan eliniän pituuteen vaikuttavat lukuisat geenimuunnokset, joiden pohjalta tutkijat kykenevät ennustamaan 77 prosentin tarkkuudella, kuka elää satavuotiaaksi.Yleisesti ottaen pitkän iän saavuttaminen on kiinni terveellisistä elintavoista. Geenien vaikutus siihen, elävätkö ihmiset yli 85 vuoden rajapyykin ja kuinka pitkään, on eri tutkimuksissa arvioitu 25–30 prosentiksi. Tutkijoiden mukaan geenien merkitys ihmisen elinikään kuitenkin kasvaa mitä vanhemmaksi hän elää.
Bostonin yliopiston tutkimuksessa oli mukana 800 satavuotiasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli haarukoida geenimuunnoksia, jotka ovat yhteydessä eliniän pituuteen. Ensin tutkimusryhmä päätyi 70 geenimuunnokseen, jotka olivat yhteydessä poikkeuksellisen pitkään elinikään. Kun tutkimus toistettiin noin 250:llä yli 90-vuotiaalla, haku saatiin rajattua tarkemmin 33 geenimuunnokseen.
Tutkijoita kuitenkin kiinnosti tietää, millä tavalla yksittäisten muunnosten yhdistelmät vaikuttavat eliniän pituuteen. Näin he päätyivät lopulta 150 muunnokseen, jotka lisäsivät ihmisen todennäköisyyttä elää satavuotiaaksi. Tältä pohjalta kehitetty matemaattinen malli ennusti ihmisen todennäköisyyttä elää satavuotiaaksi 77 prosentin tarkkuudella.
Tutkimus kumoaa joidenkin hellimän myytin, jonka mukaan pitkän iän salaisuus olisi kiinni vain kourallisesta geenejä. Nyt kartoitetut geenit vaikuttavat luultavasti lukuisiin solutason toimintoihin luiden aineenvaihdunnasta hormoneihin ja hermosolujen toimintaan. Hieman yllättäen tervaskannot eivät juuri poikenneet muista ihmisistä sairauksille altistavien geenien määrässä. Pitkä elinikä ei siis johdu siitä, että ihmiset olisivat onnellisesti vapautuneet haitallisista geeneistä, vaan mahdollisesti siitä, että pitkän iän muunnokset suojaavat heitä näiden geenien vaikutuksilta.
Tutkimusta johtaneen Thomas Perlsin mukaan yli 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista vanhuksista olivat terveitä vielä 90-vuotiaana. Havainto on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan vanhukset onnistuvat "supistamaan" sairastavuutensa viimeiselle kymmenelle ikävuodelleen.
Tiedeyhteisössä tutkimus on otettu myönteisesti vastaan, mutta sillä varauksella, että tulokset on vahvistettava suuremmalla aineistolla.
Myös eettinen keskustelu on virinnyt. Jotkut ovat huolissaan siitä, että markkinoilla nähdään pian pitkän iän geenitestejä ja vakuutusyhtiöidenkin uskotaan olevan kiinnostuneita sisällyttämään pitkän iän geenitestit henkivakuutusten arviointiprosessiin.
Tutkimuksen julkaisi Science
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti